Vuoden vaihde on perinteisesti ollut se hetki, jolloin käydään läpi mennyttä vuotta, pohditaan uutta ja mietitään unelmia sekä mahdollisia tavoitteita. Ajattelinkin lyhyesti käydä läpi omaa vuottani tai oikeastaan erityisemmin tätä syksyä sekä suunnata pikkuhiljaa ajatuksia kevääseen ja uuteen vuoteen 2021.

Syksy ja loppuvuosi oli yhtä aikaa onnistumisia ja pettymyksiä. Tajusin, että ei ole helppoa opiskella töiden kanssa samaan aikaan ja tuntien kanssa onkin takkuiltu lähes joka viikko. Vaikka toisaalta opiskeluvalmentajani onkin muistutellut olemaan myös armollinen itselle. Osin olen silti pettynyt itseeni, etten saanut niin paljo itsestä irti, kuin mitä olisin toivonut. Tuntimäärät jäivät pieniksi, rutiinit puuttumaan ja osaamistaso kauaksi siitä, mitä tässä vuodenvaihteessa kuvittelin jo hallitsevani.

Ylipäätään koko syksy meni todella nopeasti ja vaikea kuvitella, että nyt ollaan pian jo harjoituskokeiden kohdalla. Uuden vuoden vaihtuminenkin tuntuu lähes absurdilta, kun itse elän vielä henkisesti syyskuuta. 

Vuoden vaihtuminen tarjoaa toisaalta onneksi myös konkreettisen siirtymäkohdan ja muutosmahdollisuuden. Tiedän, että keväällä minun täytyy panostaa aikatauluttamiseen, rutiinien löytymiseen ja tasapainoon töiden, opiskeluiden ja vapaa-ajan välillä. Loma on myös tehnyt hyvää ja se on tärkeässä osassa myös kevättä: pääsiäisloman tai vastaavan haluan keväällä pitää, että varmasti jaksan. Tammikuussa sovittiiin opiskeluvalmentajan kanssa myöskin, että saan ottaa biologian mukaan ja sitä odotan innolla. Samalla jännitän, saanko edettyä tarpeeksi ripeästi myös kemiassa ja fysiikassa, kun niissä on tekemistä todella paljon.

Kevät hirvittää, koska tiedän, etten ole valmis. Silti uhkarohkeampi puoli minussa ei välitä siitä, vaan haluaa antaa mennä. Siitähän tässä lopulta on kyse: ei välttämättä ole valmis, mutta on yritettävä parhaansa.

Oikein hyvää uutta vuotta 2021 kaikille!

Valmennuskurssi saatu yhteistyönä MAFY-Valmennuksen kanssa

Marraskuun jälkeen odotukset olivat isot, sillä vihdoin oli alkanut onnistua ja olin kaiken suhteen toiveikas. Joulukuu osoittautui kuitenkin isoksi pettymykseksi, sillä tapahtui juuri se, mitä pelkäsinkin: työt alkoivat liikaa haitata pääsykoevalmistautumista. Joulukuu on työssäni yksi kiirekuukausista ja tein jatkuvasti ylitöitä ja parhaimmillaan yli 10 h työpäiviä. Lisäksi minulla oli muutamat tämä hetkisten opintojeni tentit joulukuussa, eivätkä nekään menneet hyvin: yksi tuli hylättynä takaisin ja yksi ykkösenä. Yhden alkusyksyn tentin sain korotettua hyväksi, mutta toisin sanoen syksy ja etenkin joulukuu ei ole ollut onnistunut oikeastaan millään muulla osa-alueella, kuin töiden osalta. 

Joulukuun tunnit ja onnistumiset

Epäonnistumiset ja haasteet

Opiskeluvalmennus

Tavoitteet tammikuulle

Tänään tuli vahvistus aiemmin varoiteltuun eli ennakkomateriaalin tuloon. Koska asiasta tosiaan aiemmin ikäänkuin varoiteltiin, pidin todennäköisenä, että ennakkomateriaali tulee. Silti olin päätöksestä pettynyt, hyvin pettynyt. Vaikka kevään 2020 koronakevät osoitti sen, että mitä vain voi tapahtua, miten lyhyellä varoitusajalla tahansa, en olisi itse kaivannut enää yhtään lisää fykebi-trion päälle.

Ennakkomateriaalista ei tässä kohtaa vielä tiedetä paljoakaan. Se saattaa olla hakijasta riippuen suomen- tai ruotsinkielinen tai/ja kaikille englanninkielinen. MAFY-Valmennuksen lähettämän infosähköpostin mukaan ennakkomateriaali pitäisi tulla julki 23.4.2021 ja laaketieteelliset.fi mukaan ylipäätään tieto valintakokeen 2021 tarkemmasta toteutustavasta viimeistään 16.3.2021.

Pakko myöntää, että ihan hirveästi ei naurata. Omasta mielestäni fykebi-trion hallinta pääsykokeessa on jo nyt todella soveltavaa, kilpailu on kovaa, hakijat kovatasoisia, koeaika lyhyt suhteessa kokeen laajuuteen ja koe ylipäätään armoton. Kokeessa ei paljoa kysellä, miten vuosi on mennyt tai mitä muita haasteita pääsykoelukemisen rinnalla on kenties ollut, vaan koe kysyy kylmät faktat: osaamisen ja laskurutiinin. Koe ei myöskään selvitä soveltuvuutta alalle, vaan puhtaasti osaamisen. 

Mitä lisäarvoa ennakkomateriaalin tuominen tuo? Omasta, toki hakijana puolueellisesta, näkökulmastani en koe sen tuovan lisäarvoa. Tieteellisten artikkeleiden lukemisen ehtii oppia yliopistossakin, mahdollinen ennakkomateriaalin kokonaan englanninkielinen versio puolestaan mielestäni eriarvoistaa hakijat entisestään. Tämän hetkisissä opinnoissani olen lopen kyllästynyt lukemaan englanninkielisia artikkeleita olemattomalla englanninkielen taidollani. Toki hyvä puoli on siinä, että ennakkomateriaali tulee miltei kuukautta ennen pääsykoetta pääsykokeen ollessa tähän tietoon 25.5.2021, mutta siitä huolimatta. Eikö ennakkomateriaalin tuominen tähän kilpailuun tarkoita lähinnä sitä, että se materiaali pitää osata ulkoa ja lisäksi soveltaa järjettömän hyvin?

Jos jotain huonoa, niin jotain hyvääkin: onneksi on Mafy. Vaikka pettymys lainehti hyökyaallon lailla päin kasvoja, olin todella helpottunut saadessani Mafylta jälleen sähköpostia siitä, että he huomioivat muutoksen ti 1.12. klo 17.30 pidettävässä webinaarissa, harjoituskokeissa sekä Mafynettiin tulevasta aineiston harjoitteluosuudesta. Tässä ei voi kuin olla kiitollinen siitä, että saa Mafylta tukea ja apua tähän tilanteeseen, joka on kaikille outo ja uutuudessaan epävarma. Mafy oli koronakeväänäkin nopeasti tekemässä muutoksia mm. harjoituskokeisiin ja tiedottamassa pääsykokeita koskevista muutoksista, joten vaikka ennakkomateriaalin mukaantulo turhauttaakin kovasti, olen samaan aikaan luottavainen, että ainakaan Mafyn materiaalien ja tuoman tuen osalta sen osaaminen ei jää kiinni.

Jos puolitosissaan ja hyväntahtoisesti saan vitsailla, samalla tulee voimakas motivaatio, että pakkohan tässä on päästä opiskelemaan mahdollisimman pian, ennen kuin lääkiksen pääsykokeessa vaaditaan fykebin ja ennakkomateriaalin lisäksi käsillä seisontaa, latinan perusteiden hallintaa erinomaisesti sekä laskinmuutosta nelilaskimesta helmitauluun.

Marraskuun viimeisenä päivänä on hyvä vetää jälleen yhteen kuukauden opiskelut: paljonko tunteja kertyi, missä onnistuin ja epäonnistui, fiiliksiä opiskeluvalmennuksesta ja tavoitteet seuraavalle kuukaudelle eli joulukuulle. Tuntuu niin hurjalta, että jälleen kerran syksy on edennyt vauhdilla joulukuuhun!

Marraskuun tunnit ja onnistumiset

Marraskuussa tunteja kertyi yhteensä 18,6 h, joista fysiikkaa 11,2 h ja kemiaa 7,4 h (loput matikkaa). Tunteja kertyi lopulta vain hieman enemmän, kuin lokakuussa (17,3 h), mutta fiilis on täysin erilainen nyt. Kun viime kuussa olin vähintäänkin epätoivon syövereissä ja tuntui vahvasti siltä, että tästä ei tule yhtään mitään ja viikosta toiseen on vai suossa rämpimistä, niin se muuttui täysin marraskuun toisella viikolla. Jotain tapahtui, sillä suunta muuttui aivan täysin omassa ajattelussa. En ollut saanut koko viikolla opiskeltua yhtään ja aiemmin olisin ajatellut viikon olleen jo epäonnistunut ja turha olisi enää edes yrittää. Olinkohan kuitenkin jonkun Intagramista huomannut edellisviikolla tarinan siitä, kuinka hän ei ollut koko viikolla saanut opiskeltua ja opiskeli viikon tavoitteen kasaan lauantaina. Niinkin yksinkertainen asia johti itselläni oivallukseen, että tosiaan, lauantaina ehtii vaikka mitä ja voimiakin on ihan eri tavalla, kuin arkena työpäivän jälkeen.

Niinpä tartuin pitkästä aikaa kemiaan fysiikan kertaustehtävissä tarpomisen sijaan ja se oli menoa: laskin flow-tilassa viikkotavoitteenani olleen 5 tuntia kasaan lauantaina pitäen välillä pidempiäkin taukoja. Innostuin toden teolla, sillä tehtävät sujuivat, ymmärsin niitä ja huomasin eteneväni konkreettisesti päivän aikana paljon. Tauon jälkeen tuntui innostavalta palata laskujen pariin, kun oikein menneet motivoivat. Kemian onnistumisten jälkeen keräsin vielä hetken itseluottamusta matematiikassa ja siirryin fysiikan lääkiskurssin pariin odottaen siellä pettymystä. Toisin kävi, sillä fysiikassakin onnistumisia tuli, vaikkakin kemiaa enemmän meni myös tehtäviä väärin. Joka tapauksessa sain paljon itseluottamusta ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että tältä tämän pitäisikin tuntua ja näin sen pitäisikin sujua. Mikä parasta: vaikka kemian onnistumiset antoivat uskoa ja sinnikkyyttä myös fysiikkaan ja jaksoin yrittää fysiikan tehtäviä aiempaa sinnikkäämmin. 

Tällaista tunnelmaa ja tekemistä tavoittelen jatkossakin opiskelussa! Näin opiskelun pitäisikin sujua, vaikka välillä tulisikin huonompia päiviä.Onnistumiseksi voidaan laskea ehdottomasti myös jonkinlaisen tasapainon löytäminen itsensä jaksamisen kuuntelemisessa: jos töiden jälkeen jaksan opiskella, opiskelen, mutta jos en, pidän suosiolla vapaaillan. Usein vapaaillan jälkeen seuravaana iltana onkin jaksanut opiskella edes vähän. Nyt, kun huomasin onnistuvani saamaan lauantainakin hyvin tunteja kasaan, on mielikin tietyllä tapaa rennompi, kun ei tarvitsekaan stressata sitä, että jos arkena ei saakaan yhtään opiskeltua, on viikko pilalla.

Epäonnistumiset ja haasteet

Vaikka marraskuu pääsääntöisesti onnistuikin todella hyvin, jäi paljon myös petrattavaa joulukuulle. Tuntimäärissä pitäisi viimein tulla säännöllisemmin parempia viikkoja ja mielellään yli 10 h/viikko. Tässä kuussa olen lipsunut myös omasta hyvinvoinnistani huolehtimisesta: herkuttelen paljon ja päivittäin, liikunta jää viikon-parin tauoille ja syön vähän mitä sattuu. Täytyisi siis ottaa jälleen katsaus omaan hyvinvointiin: syödä monipuolisesti sekä terveellisesti ja liikkua viikoittain. Vaikka toisaalta uni on yhä pysynyt melko hyvänä ja riittävänä, voisin silti nukkua yössä tunnin tai parikin enemmän.

Lisäksi ajanhallinta on osoittautunut haasteeksi tässäkin kuussa: esimerkkinä marraskuun viimeinen viikko, jolloin minulla oli kolme tenttiä: kaksi nettitenttiä ja yksi miniesseekoe. Ennakointi puuttuu arjestani ja tasaisen työn tekeminen. Tavoitteena olisikin, vaikka tällä hetkellä onkin vaikeaa innostua muusta, kuin pääsykoeopiskelusta, saada otetta myös tämän hetken opinnoista yliopistossa. Joulua ennen on tulossa todennäköisesti samaiset kurssit uusintaan ja tarkoitus olisi saada opiskeltua kurssit  sekä niihin kuuluvat tenttikirjat riittävän hyvin ennen sitä. Vaikka kurssit liittyvätkin terveystietoon ja ovat siten lähellä biologian opiskelua ihmisbiologian osalta erityisesti, on tuntunut vaikealta asennoitua niihin. 

Pakko myöntää, että myös kontrastiero luentokalvojen ja tenttikirjojen lukemisella sekä Mafyn välillä tuntuu isolta: Mafyn teoriat ovat selkeät ja niissä on selitetty auki eri asiat, minkä lisäksi osaamista pääsee testaamaan vielä tehtävillä. Täytyy myöntää, etten ole oikein jaksanut keskittyä kursseihin, kun mieli tekisi vain edetä Mafyssa ja keskittää kaikki aika yliopisto-opiskelujen sijaan pääsykoelukuihin.

Opiskeluvalmentajan kanssa tuntui mahtavalta jakaa onnistumisen kokemuksia. Pitkän suossatarpomisjakson jälkeen tuntui hyvältä, kun vihdoin sujui ja opiskeluvalmentajakin oli huomannut eron sekä tuntimäärissä että puheestani soitellessamme. Tuntui todella hyvältä, kun joku tsemppasi ja oikeasti tiesi, miten iso muutos aiempaan oli tapahtunut ja miten iso asia se minulle oli. Jaettu ilo on kaksinkertaista ja tässä se tosiaankin oli sitä. Täytyy myöntää, että tuon puhelun aikana tajusin myös, miten kiitollinen olenkaan opiskeluvalmentajastani, kun hän on jaksanut tsempata kaikki ne aiemmat puhelut ja nyt se palkittiin.

Nostaa tuntimäärää ja jatkaa samalla hyvällä fiiliksellä ja opiskeluinnolla pääsykoelukemisia! Tuntuu, että vihdoinkin olen saamassa kiinni siitä, miten tämän pitäisi mennä ja sujua. Että tekeminen on itsessään sopivan haastavaa ja sopivan motivoivaa yhtä aikaa, jolloin se myös palkitsee. Tavoitteena on edetä sekä fysiikan että kemian lääkistehtävissä, mutta toisaalta tarvittaessa tehdä myös molemmista perusteiden tehtäviä, jos jokin asia ei sujukaan. Perustehtävät olen huomannut hyviksi erityisesti siinä, jos jokin ongelmakohta tulee ja toisaalta myös silloin, jos kaipaa lisää laskutreeniä tietystä aiheesta. Hyvinvointiin panostaminen on ehdottomasti myös joulukuun yksi pääteemoistani. Syksy on mennyt älyttömän äkkiä ja tuntuu, että henkisesti olen vielä syyskuussa. Täytyykin yrittää nyt parhaansa ja sen jälkeen nauttia joulusta, sillä aion joulukuussa pitää ainakin viikon joululoman. Se tulee varmasti tarpeeseen syksyn jälkeen ja auttaa palautumaan. Ylipäätään joulu on yksi lempijuhlistani ja rauhoittumisen aikaa, joten aion nauttia siitä rennosti. 

Tsemppiä kaikille kanssapuurtajille!

Tämän tekstin piti tulla ulos oikeastaan jo lokakuun puolella, mutta jostain syystä teksti oli kokonaan kadonnut Bloggerista, eikä löytynyt edes luonnoksista! Tässä siis uudelleen kirjoitettu versio.

Lokakuu meni hujauksessa ohitse! Vaikka lokakuu on pitkä kuukausi, tuntui, että marraskuulle siirryttiin hetkessä. Lokakuun alussa olin täynnä tarmoa ja varma, että nyt kaikki muuttuu ja saan kaiken toimimaan. Toisin kuitenkin kävi: rutiini on edelleen hakusessa, jankkaan yhä samoja kertaustehtäviä kuin kuukauden alussa, materiaaleissa en ole juurikaan edennyt ja aika tuntuu kuluvan pikakelauksella. Vaikka sanotaan, että vielä hyvin ehtii ja osa ei ole vielä aloittanutkaan pääsykoelukemisia, se ei omassa tilanteessani oikeastaan lohduta: viime vuoden kokemuksen perusteella tiedän, että aika loppuu joka tapauksessa kesken ja nyt pitäisi edetä vauhdilla tai vähintään löytää uusia keinoja etenemiseen. Äkkiä on joulukuu ja teen samoja kertaustehtäviä, kuin lokakuun alussa. Välillä tekisi mieli vain sooloilla ja unohtaa kertaustehtävät hetkeksi sekä edetä materiaaleissa.

Lokakuun tunnit

Lokakuussa tunteja kertyi suunnilleen 17,3 h, kun tältä ajalta olisi pitänyt saada tunteja kasaan vähintään 25 h. Muutamana viikkona tunnit ovat jääneet vajaiksi kokonaan johtuen siitä, että olen saanut heikosti luettua arkena ja opiskelutunnit ovat jääneet viikonlopulle. Viikonlopulle jäädessään on suurin riski itselläni, että ne jäävät tekemättä, kun viikonloppu menee palautuessa.

Marraskuun tavoitteet on ehdottomasti saada rutiinit kasaan ja toimiviksi joka viikolle. Mafyn opiskelumateriaaleissa on paljon korostettu myös onnistunutta ja toisaalta joustavaa aikataulutusta, joka jättää väljyyttä. Toisaalta tavoitteena olisi päästä etenemään materiaaleissa vihdoin ja jättää vanhoja kertaustehtäviä hetkeksi taustalle ja kokeilla niitä uudestaan, kun taidot karttuvat. Vaikea sanoa, mikä tilanteessani lopulta tulee olemaan se ratkaiseva tekijä! Jotakin muutosta kuitenkin täytyy tilanteeseen saada ehdottomasti!

Viime viikolla alkoi kokopäivätyö, joka jatkuu tähän tietoon maaliskuun alkuun saakka. Työstä olen ollut innoissani, sillä työ on mielenkiintoista ja tuntuu itselle sopivalta paikalta. Työporukka on mahtava ja etätyömahdollisuus suurimman osan ajasta. Olenkin ollut todella kiitollinen työpaikasta, sillä opiskelijana säännöllinen palkka ja työkokemus on hyväksi. Ylipäätään saa olla tyytyväinen, että on töitä, sillä se ei tosiaankaan ole itsestäänselvyys.

Samalla toisaalta on tullut todettua, että ei se opiskelu olekaan niin läpihuutojuttu kokopäivätyön ohessa, kuin mitä kuvittelin. Ennen töiden aloitusta pohdin vain, että sehän on puhtaasti aikataulukysymys: aikatauluttaa arjen fiksusti ja huolehtii lepäämisestä, niin mikäs siinä sen kummallisempaa voisi olla? Osalle tämä varmasti toimiikin oikein hyvin, mutta tulin unohtaneeksi, että en kuulu siihen osaan. Pikemminkin olen se tyyppi, joka stressaa liian tiukoista aikatauluista, jättää monesti asiat viime tippaan ennen deadlineja, kärsii motivaatiopuutteesta, jota laiskottaa ja no... ylipäätään, jolla elämä menee eri tavalla, kuin suunnittelee. Ja joka toimii usein hyvinkin epärationaalisesti tai miten olisi ylipäätään järkevää toimia. Tällä viikolla naureskelin työkaverille sitä, että osaan tehdä nättejä suunnitelmia ja kaavioita opiskelun suhteen, mutta ne unohtuvat aika nopeasti käytännössä.

Aiemmassa blogipostauksessa kerroinkin siitä, miten rutiinin muodostaminen on ollut haastavaa ja työpäivien jälkeen en ole oikein jaksanut opiskella. Samalla huomaan kamppailevani oman opiskelijaidentiteettini kanssa jälleen. Tuntuu usein, että olen todella huono ja että muut pääsykokeeseen opiskelevat ovat niitä parhaimpia arvosanoja kouluissa kahmineita, jotka ovat tottuneet puurtamaan työpöydän ääressä pöytälampun kelmeässä valossa ja jotka onnistuvat työssä, harrastuksissa ja pääsykoeluvuissa täydellisesti. Joiden tavoitekäyrät ampaisevat kohti taivasta, aihealueiden osaamisympyrät hohtavat vihreinä ja joille kertaustehtävien tekeminen on vain nautinto. Heidän rinnallaan olen minä, jonka tekisi mieli vaan huutaa koko maailmalle, että tästä ei tule mitään ja heittää opiskeluvihkot seinään ja luovuttaa.

Mutta en luovuta ja samalla tiedostan, miten kärjistynyt kuvaus tuo edellinen oli. Mutta jotakin siitä silti on omassa mielessäni: järjellä ajatellen tiedän, että kovalla työllä kuka vain pääsee lääkikseen ja se voin olla minä, mutta samalla oma mieli kuiskii, että tiedän, mitä teit viime viikolla ja se ei ollut opiskelu. 

Töiden lisäksi haastetta on tuottanut tämän hetkiset yliopisto-opinnot, jotka ovat loppusuoralla ja vaativat omanlaisensa panostuksensa nekin. Tällä hetkellä tärkeää olisikin saada innostusta ja uskoa takaisin koko projektiin. Ylipäätään saada realistisia viikkoaikatauluja ja itseään tekemään asioita, eikä vain katsomaan YouTubesta kivoja videoita silloin, kun pitäisi opiskella. Tänään olenkin lueskellut Mafyn opiskeluopasta ja siitä tarkemmin aikataulutusta. Tarvitsen toimivamman systeemin, aikataulutuksen ja kalenterin tähän kaikkeen. Haluan saada arjen taas hallintaan ja lääkisprojektin etenemään! Haluan ehtiä opiskella mahdollisimman paljon ennen kuin pääsykoe koittaa. Haluan onnistua tässä! Tuntuu, että Mafy tarjoaa parhaat mahdolliset eväät tähän ja minun tehtäväkseni jää toimia.  

Valmennuskurssi saatu yhteistyönä MAFY-Valmennuksen kanssa

Instagramissa olen nähnyt monella listauksia päivä-, viikko- tai kuukausitasolla siitä, miten opiskelut ovat sujuneet ja ajattelin siitä inspiroituneena alkaa listaamaan kuukauden lopussa, miten kuukausi meni kokonaisuudessaan. Oman toiminnan ja edistymisen tarkkailu itselle sopivin väliajoin on mielestäni tärkeää, että voi kiinnittää huomiota siihen, mikä toimii ja mikä ei. Viikot ja kuukaudet lipuvat ohitse äkkiä. Viime hakukerralla yhtenä virheenäni olikin, että annoin ajan kulua kunnolla pysähtymättä tarkastelemaan toimintaani ja suuntaani. Hankalan syyskuun jälkeen onkin aika tehdä ryhtiliike.

Syyskuun tunnit

Fysiikkaa tuli koko syyskuun aikana vain 9,6 h ja kemiaa tai biologiaa en opiskellut ollenkaan. Tavoitteena on ollut 5 h/ viikko eli tavoitteesta on jääty paljon. Ymmärrätte varmaan nyt, miksi kuukausi tuntuu niin epäonnistuneelta, sillä tuntimäärällisesti se sitä tosiaankin on. Tuo on tuntimäärä, minkä moni opiskelee vähintään viikossa ja minä sain vain kuukaudessa sen verran kasaan. Nyt ei kuitenkaan auta, vaan täytyy suunnata huomio syihin, kiinnittää niihin parempaa huomiota ja saada parempi viikkosuunnittelu tehtyä, jolloin tuntitavoitteet täyttyvät. Vaikka hävettää laittaa näin pienet tuntimäärät kaikkien nähtäville, ehkä se voi lohtuttaa myös jotakuta: vielä ehtii ja et ole ainoa. Vaikka epännistumiset välillä vievät pohjamutiin, niitäkin tarvitaan: nyt taas tiedän, mitä asioita korjata ja samalla olen kirkastanut tavoitettani.

Epäonnistumiset ja haasteet

Syyskuun lopussa opiskeluvalmentajan vinkkaamana olen panostanut ihanien ja välillä niin rasittavien kertaustehtävien tekemiseen. Jos ennen aika nopealla kokeilulla päädyin siihen, etten jotain tehtävää osaa, voisi nykytilannetta melkein kuvailla kertaustehtävien deittailuiksi. Käytän niihin aikaa ja mietin jokaista tehtävää huolella. Todella turhauttavaa välillä, mutta on alkanut yllättävää kyllä tuottaa varovaista tulosta. Vielä on tehtäviä, jotka kertaantuvat kerta toisensa jälkeen, mutta nyt täytyy vain olla kärsivällinen.

Opiskeluvalmentajan kanssa määritellyt tunnit eivät ole kertaakaan pitäneet koko kuussa, mikä on hirveää myöntää. Sama ongelma minulla oli jo viime haussa ja nyt sille täytyy tulla piste! Tällä viikolla olenkin ottanut itseä niskasta kiinni ja järjestänyt aikaa opiskelulle. Tällä hetkellä tuntitavoite viikossa on 5 h, mikä on tosi vähän. Toisaalta, jos en saavuta sitäkään, ei ole järkevää nostaa. Joten nyt panostan tuntitavoitteiden saavuttamiseen, niin saan palkkioksi isommat tuntimäärät myöhemmin. Toki yritän pitää mielessä myös aihealueet, ettei mene liiaksi tuntien tuijotteluksi, mutta aika paljon enemmän saan joka tapauksessa alkaa opiskella, keskittyi sitten tunteihin tai aihealueisiin.

Onnistumiset

Haasteista huolimatta muutamia onnistumisiakin on ollut ja aiemmin mainittu kertaustehtävien deittailu kuuluu ehdottomasti niihin. Onnistumisena voisin pitää myös sovellusta (Focus To-Do), joka mittaa automaattisesti myös tauot opiskelupätkien välillä ja se on motivoinut opiskelemaan sekä toisaalta pitämään lyhyet tauot. Vaikken ehkä saakaan sovelluksesta vielä kaikkea irti, on tauon mittaaminen tuonut hyvän lisän opiskeluhetkiin ja sitä olen kaivannut Forest -sovelluksesta. Onnistumisena pidän myös tätä viikkoa, sillä tällä viikolla olen saanut hyvin opiskeltua pääsykokeeseen, tehtyä töitä ja tehtyä toisen alan opintojakin. Jollakin tasolla koen löytäneeni hyvän rytmin kaikkeen, mikä toivottavasti säilyy. Toki tällä viikolla olen tehnyt myös vähemmän töitä poikkeuksellisesti, mikä on vaikuttanut jaksamiseen ja mielialaan positiivisesti.

Opiskeluvalmennus

Opiskeluvalmennus alkoi syyskuussa ja takana on kolme puhelua. Alussa tuntui olevan vähän hankaluuksia sopeutua siihen ajatukseen, että itsellä ei olekaan täyttä kontrollia opiskelutuntimäärien viikkotavoitteista, vaikka ne yhdessä opiskeluvalmentajan kanssa mietitään ja sovitaankin. Alkuun 5 h/vko tuntui ahdistavan vähältä, että jäänkö kaikista jälkeen ja aika menee vain kertaustehtäviin, vaikkakin on painotettava, että opiskeluvalmentaja sanoi, että voin opiskella ilman muuta myös enemmän tässä kohti. Lopulta sisäistin sen, mitä opiskeluvalmentaja ajoi takaa: haetaan ensin onnistumiset alemmista tuntimääristä ja nostetaan sitten. Loppujen lopuksi en ole edes saanut sitä 5 h/vko tavoitetta täyteen eli petrattavaa on paljon, että tuntimäärät saadaan nostettua. Siinä on toisin sanoen hyvää tavoitetta seuraaville viikoille! 

Opiskeluvalmentaja vaikuttaa ihan mahtavalta ihmiseltä ja tuntuu, että meillä on lähtenyt hyvin liikkeelle jutustelu. Olen saanut todella hyviä vinkkejä eri tilanteisiin ja esimerkiksi pulmiin kertaustehtävien tekemiseen liittyvän motivaatiopulan osalta, mikä osaltaan ratkaisi motivaatio-ongelman. Paljon sanotaankin, että motivaatio syntyy tekemällä, mikä on ihan totta, mutta omalla kohdallani olen myös huomannut sen, että on tärkeää löytää juurisyy motivaatiopulan takana: syynä saattaa esimerkiksi olla se, että jokin toimintamallini ei toimikaan ja tarvitsen erilaisia lähestymistapoja, että tekeminen on taas mielekästä. Opiskeluvalmentajallani on ollut myös hyvin samantyylinen lähtötaso ja elämäntilanne, kuin minulla, mikä on lisännyt uskoa siihen, että on tämä mahdollista. Samalla on ollut kiinnostavaa kuulla, miten hän on toiminut eri tilanteissa ja saanut ratkaistua haasteita.

Tavoitteet lokakuulle

Lokakuun tavoitteet ovatkin pitkälti aiempien haasteiden ja epäonnistumisten vastakohtia. Tavoitteenani on onnistua minun ja opiskeluvalmentajani laatimissa viikkotuntitavoitteissa, että tuntimääriä voidaan jossakin kohtaa nostaa. Tavoitteena on saada opiskeltua vähintään 5 tuntia viikossa, mielellään 10 h painotuksella fysiikkaa noin 60-70 % ja kemiaa noin 30-40 %. Jos tuntimäärää nostetaan esimerkiksi 10 tuntiin, tavoitteena on saavuttaa se.

Harmittaa, että jäin kiinni typeriin seikkoihin, kuten tuntimäärään ja kertaustehtäviin, mitkä estivät syyskuun tavoitteiden saavuttamista ja etenemistä. Kukaanhan ei kieltänyt tekemästä yli 5 h/vko ja opiskeluvalmentajakin sanoi, että voin tehdä myös enemmän, mutta siitä huolimatta jäin siihen jotenkin jumiin. Lokakuun tavoitteena onkin oppia tästä: tavoittaa viikkotavoitteet, avata suu ja kysyä sekä olla valmis myös tekemään kunnolla töitä. Opetella rutiinia ja tasaista työskentelyä, aikatauluttamista ja epämukavuusalueelle menemistä. Toisaalta uskaltaa "vaivata" ja kysyä opiskeluvalmentajalta, jos jokin asia mietityttää ennen seuraavaa puhelua. Eli lyhyesti sanottuna vähemmän jumitusta ja enemmän tekoja. Toivon, että lokakuu olisi tavoitteiden saavuttamisen suhteen jo ihan erilainen!

Syksyn myötä lääketieteellisen pääsykokeeseen vuosimallia 2021 tuli ajankohtaiseksi. Vaikka viime kerralla yritin parhaani, oli hakukerrassani paljon parantamisen varaa. Kaikesta kuitenkin oppii ja koen olevani nyt valmiimpi uuteen hakuun kuin koskaan. Tällä kertaa tiedän aiempaa paremmin, mitä se vaatii ja miten sitoutunutta sekä rutinoitunutta tekemistä pääsykoelukeminen on. 

Aloitin tänä vuonna lukemiset elokuussa MAFY-Valmennuksen (kurssi saatu yhteistyönä) elokuussa Mafynetillä. Pyrin nyt alkuun noin 10 viikkotuntiin viikossa, mutta siinä tavoitteessa on viime viikkoina ollut kyllä paljon petrattavaa. Viime vuonna lähtötasoni oli käytännössä nollapohja, mutta kovin pitkälle ei edellisellä hakukerralla päästy, joten kovin kaukana nollapohjasta ei tälläkään kertaa olla. Töitä on siis tehtävänä paljon ja jokainen tunti on eteenpäin.

MAFY-Valmennuksen Etä lääkis -kurssiin kuuluu opiskeluvalmennus ja tällä viikolla opiskeluvalmentajani ottikin yhteyttä, ja ensimmäinen soittokerta onkin jo sovittuna seuraavalle viikolle. Vaikka edellisen opiskeluvalmentajani kanssa olisikin ollut mukava jatkaa, toivoin tälle kerralle silti eri valmentajaa, jolloin saan ehkä vähän erilaista näkökulmaa ja erilaisia vinkkejä. En muutenkaan ole helpoin valmennettava, sillä kun on paljon muutakin menossa koko ajan pääsykoeopiskelun lisäksi, tuovat ne lisää haastetta esimerkiksi jaksamiseen ja ajankäyttöön liittyen.

Jos opiskeluvalmennus ei ole entuudestaan tuttu, voisin sitä lyhyesti avata pohjautuen kokemuksiini. Mafyn opiskeluvalmennuksessa opiskeluvalmentaja soittaa suunnilleen parin viikon välein, jolloin sovitaan seuraaville viikoille esimerkiksi opiskelutuntitavoitteita ja käydään läpi sitä, miten on mennyt. Koen opiskeluvalmennuksen erityisen hyödyllisenä nimenomaan henkisesti, sillä kaipaan ehkä eniten tsemppausta ja tukea hakemisprosessin aikana, mutta toisaalta myös vinkkejä esimerkiksi harjoituskokeisiin. Opiskeluvalmennuksessa ei syvennytä vaikkapa fysiikan kiemuroihin, vaan valmennus keskittyy nimenomaan esimerkiksi opiskelutekniikoihin, jaksamiseen, koetaktiikan hiomiseen sekä ylipäätään lukemisen suunnitteluun.

Tällä kertaa oma opiskelutaktiikkani ylipäätään on erilainen. Todennäköisesti aika loppuu jälleen kesken, mutta nyt pääpaino on fiksussa ja toisaalta sopivan väljässä aikataulussa sekä oikeissa lomissa pitkin hakuaikaa. Muistiinpanoihin tuhraantui viime hakukerralla aivan liikaa aikaa ja moni tänä keväänä päässyt on painottanut, etteivät ole niitä turhaan kirjoitelleen. Näistä syistä aion jättää muistiinpanojen tekemisen minimiin ja tehdä vain todella lyhyet muistiinpanot esimerkiksi fysiikasta sisältäen vain ilmiön selityksen ja kaavat. Siten vapautuu aikaa tehtäviin, jotka ovat avainasemassa pääsykoeosaamisessa. Taktiikkani onkin tehdä niin paljon tehtäviä, kuin vaan mahdollista. 

Mafyn kertaustehtävätoiminto on todella hyvä, mutta toisaalta myös raskas silloin, jos tehtävät eivät alakaan sujua. Lähes nollapohjalta lähtiessä osaamisperusta on heikko ja puutteita vähän siellä ja täällä. Mafyn sovelluksen eli Mafynetin päävalikosta onneksi löytyy sekä fysiikan että kemian perusteet, joissa käydään vielä tarkemmin läpi teorioita ja tehtävät ovat osaamista vahvistavia perustehtäviä. Näistä uskon olevan tällä hakukerralla paljon hyötyä, sillä jotkut lääkiskurssin aiheista sisäistän helposti ja toisissa taas kertaustehtävät eivät meinaa millään mennä oikein, joten perustehtävien tekeminen ennen soveltavampia tulee varmastikin tarpeeseen. Mafysta löytyy onneksi myös matematiikan kertauskurssi lääkishakijoille, joka on osoittautunut todella hyödylliseksi! Yllättävän paljon olen huomannut osaavani, mutta olen jo alkuvaiheessa huomannut aihealueita, joissa osaamisessa on selvästi ollut puutteita - ja mitkä ovat suoraan heijastuneet fysiikkaan. Matikan kurssilla edetessäni olen huomannut myös fysiikan tehtävien helpottuvan ja olen saanut pitkään kertauksessa olleitakin tehtäviä vihdoin oikein. 

Tästäkään hakukerrasta ei varmastikaan tule helppo ja koronan tilanteesta kevään osaltakaan ei tiedä. Joka tapauksessa aion tehdä parhaani päivä ja viikko kerrallaan. 

Epävarmuus lääkärin työstä 

Epävarmuus lääkiksessä opiskelemisesta

Tulevan pääsykoerupeaman tuomasta epävarmuudesta ja tavoitteellisesta urheilusta