Tänään tuli vahvistus aiemmin varoiteltuun eli ennakkomateriaalin tuloon. Koska asiasta tosiaan aiemmin ikäänkuin varoiteltiin, pidin todennäköisenä, että ennakkomateriaali tulee. Silti olin päätöksestä pettynyt, hyvin pettynyt. Vaikka kevään 2020 koronakevät osoitti sen, että mitä vain voi tapahtua, miten lyhyellä varoitusajalla tahansa, en olisi itse kaivannut enää yhtään lisää fykebi-trion päälle.

Ennakkomateriaalista ei tässä kohtaa vielä tiedetä paljoakaan. Se saattaa olla hakijasta riippuen suomen- tai ruotsinkielinen tai/ja kaikille englanninkielinen. MAFY-Valmennuksen lähettämän infosähköpostin mukaan ennakkomateriaali pitäisi tulla julki 23.4.2021 ja laaketieteelliset.fi mukaan ylipäätään tieto valintakokeen 2021 tarkemmasta toteutustavasta viimeistään 16.3.2021.

Pakko myöntää, että ihan hirveästi ei naurata. Omasta mielestäni fykebi-trion hallinta pääsykokeessa on jo nyt todella soveltavaa, kilpailu on kovaa, hakijat kovatasoisia, koeaika lyhyt suhteessa kokeen laajuuteen ja koe ylipäätään armoton. Kokeessa ei paljoa kysellä, miten vuosi on mennyt tai mitä muita haasteita pääsykoelukemisen rinnalla on kenties ollut, vaan koe kysyy kylmät faktat: osaamisen ja laskurutiinin. Koe ei myöskään selvitä soveltuvuutta alalle, vaan puhtaasti osaamisen. 

Mitä lisäarvoa ennakkomateriaalin tuominen tuo? Omasta, toki hakijana puolueellisesta, näkökulmastani en koe sen tuovan lisäarvoa. Tieteellisten artikkeleiden lukemisen ehtii oppia yliopistossakin, mahdollinen ennakkomateriaalin kokonaan englanninkielinen versio puolestaan mielestäni eriarvoistaa hakijat entisestään. Tämän hetkisissä opinnoissani olen lopen kyllästynyt lukemaan englanninkielisia artikkeleita olemattomalla englanninkielen taidollani. Toki hyvä puoli on siinä, että ennakkomateriaali tulee miltei kuukautta ennen pääsykoetta pääsykokeen ollessa tähän tietoon 25.5.2021, mutta siitä huolimatta. Eikö ennakkomateriaalin tuominen tähän kilpailuun tarkoita lähinnä sitä, että se materiaali pitää osata ulkoa ja lisäksi soveltaa järjettömän hyvin?

Jos jotain huonoa, niin jotain hyvääkin: onneksi on Mafy. Vaikka pettymys lainehti hyökyaallon lailla päin kasvoja, olin todella helpottunut saadessani Mafylta jälleen sähköpostia siitä, että he huomioivat muutoksen ti 1.12. klo 17.30 pidettävässä webinaarissa, harjoituskokeissa sekä Mafynettiin tulevasta aineiston harjoitteluosuudesta. Tässä ei voi kuin olla kiitollinen siitä, että saa Mafylta tukea ja apua tähän tilanteeseen, joka on kaikille outo ja uutuudessaan epävarma. Mafy oli koronakeväänäkin nopeasti tekemässä muutoksia mm. harjoituskokeisiin ja tiedottamassa pääsykokeita koskevista muutoksista, joten vaikka ennakkomateriaalin mukaantulo turhauttaakin kovasti, olen samaan aikaan luottavainen, että ainakaan Mafyn materiaalien ja tuoman tuen osalta sen osaaminen ei jää kiinni.

Jos puolitosissaan ja hyväntahtoisesti saan vitsailla, samalla tulee voimakas motivaatio, että pakkohan tässä on päästä opiskelemaan mahdollisimman pian, ennen kuin lääkiksen pääsykokeessa vaaditaan fykebin ja ennakkomateriaalin lisäksi käsillä seisontaa, latinan perusteiden hallintaa erinomaisesti sekä laskinmuutosta nelilaskimesta helmitauluun.

Marraskuun viimeisenä päivänä on hyvä vetää jälleen yhteen kuukauden opiskelut: paljonko tunteja kertyi, missä onnistuin ja epäonnistui, fiiliksiä opiskeluvalmennuksesta ja tavoitteet seuraavalle kuukaudelle eli joulukuulle. Tuntuu niin hurjalta, että jälleen kerran syksy on edennyt vauhdilla joulukuuhun!

Marraskuun tunnit ja onnistumiset

Marraskuussa tunteja kertyi yhteensä 18,6 h, joista fysiikkaa 11,2 h ja kemiaa 7,4 h (loput matikkaa). Tunteja kertyi lopulta vain hieman enemmän, kuin lokakuussa (17,3 h), mutta fiilis on täysin erilainen nyt. Kun viime kuussa olin vähintäänkin epätoivon syövereissä ja tuntui vahvasti siltä, että tästä ei tule yhtään mitään ja viikosta toiseen on vai suossa rämpimistä, niin se muuttui täysin marraskuun toisella viikolla. Jotain tapahtui, sillä suunta muuttui aivan täysin omassa ajattelussa. En ollut saanut koko viikolla opiskeltua yhtään ja aiemmin olisin ajatellut viikon olleen jo epäonnistunut ja turha olisi enää edes yrittää. Olinkohan kuitenkin jonkun Intagramista huomannut edellisviikolla tarinan siitä, kuinka hän ei ollut koko viikolla saanut opiskeltua ja opiskeli viikon tavoitteen kasaan lauantaina. Niinkin yksinkertainen asia johti itselläni oivallukseen, että tosiaan, lauantaina ehtii vaikka mitä ja voimiakin on ihan eri tavalla, kuin arkena työpäivän jälkeen.

Niinpä tartuin pitkästä aikaa kemiaan fysiikan kertaustehtävissä tarpomisen sijaan ja se oli menoa: laskin flow-tilassa viikkotavoitteenani olleen 5 tuntia kasaan lauantaina pitäen välillä pidempiäkin taukoja. Innostuin toden teolla, sillä tehtävät sujuivat, ymmärsin niitä ja huomasin eteneväni konkreettisesti päivän aikana paljon. Tauon jälkeen tuntui innostavalta palata laskujen pariin, kun oikein menneet motivoivat. Kemian onnistumisten jälkeen keräsin vielä hetken itseluottamusta matematiikassa ja siirryin fysiikan lääkiskurssin pariin odottaen siellä pettymystä. Toisin kävi, sillä fysiikassakin onnistumisia tuli, vaikkakin kemiaa enemmän meni myös tehtäviä väärin. Joka tapauksessa sain paljon itseluottamusta ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että tältä tämän pitäisikin tuntua ja näin sen pitäisikin sujua. Mikä parasta: vaikka kemian onnistumiset antoivat uskoa ja sinnikkyyttä myös fysiikkaan ja jaksoin yrittää fysiikan tehtäviä aiempaa sinnikkäämmin. 

Tällaista tunnelmaa ja tekemistä tavoittelen jatkossakin opiskelussa! Näin opiskelun pitäisikin sujua, vaikka välillä tulisikin huonompia päiviä.Onnistumiseksi voidaan laskea ehdottomasti myös jonkinlaisen tasapainon löytäminen itsensä jaksamisen kuuntelemisessa: jos töiden jälkeen jaksan opiskella, opiskelen, mutta jos en, pidän suosiolla vapaaillan. Usein vapaaillan jälkeen seuravaana iltana onkin jaksanut opiskella edes vähän. Nyt, kun huomasin onnistuvani saamaan lauantainakin hyvin tunteja kasaan, on mielikin tietyllä tapaa rennompi, kun ei tarvitsekaan stressata sitä, että jos arkena ei saakaan yhtään opiskeltua, on viikko pilalla.

Epäonnistumiset ja haasteet

Vaikka marraskuu pääsääntöisesti onnistuikin todella hyvin, jäi paljon myös petrattavaa joulukuulle. Tuntimäärissä pitäisi viimein tulla säännöllisemmin parempia viikkoja ja mielellään yli 10 h/viikko. Tässä kuussa olen lipsunut myös omasta hyvinvoinnistani huolehtimisesta: herkuttelen paljon ja päivittäin, liikunta jää viikon-parin tauoille ja syön vähän mitä sattuu. Täytyisi siis ottaa jälleen katsaus omaan hyvinvointiin: syödä monipuolisesti sekä terveellisesti ja liikkua viikoittain. Vaikka toisaalta uni on yhä pysynyt melko hyvänä ja riittävänä, voisin silti nukkua yössä tunnin tai parikin enemmän.

Lisäksi ajanhallinta on osoittautunut haasteeksi tässäkin kuussa: esimerkkinä marraskuun viimeinen viikko, jolloin minulla oli kolme tenttiä: kaksi nettitenttiä ja yksi miniesseekoe. Ennakointi puuttuu arjestani ja tasaisen työn tekeminen. Tavoitteena olisikin, vaikka tällä hetkellä onkin vaikeaa innostua muusta, kuin pääsykoeopiskelusta, saada otetta myös tämän hetken opinnoista yliopistossa. Joulua ennen on tulossa todennäköisesti samaiset kurssit uusintaan ja tarkoitus olisi saada opiskeltua kurssit  sekä niihin kuuluvat tenttikirjat riittävän hyvin ennen sitä. Vaikka kurssit liittyvätkin terveystietoon ja ovat siten lähellä biologian opiskelua ihmisbiologian osalta erityisesti, on tuntunut vaikealta asennoitua niihin. 

Pakko myöntää, että myös kontrastiero luentokalvojen ja tenttikirjojen lukemisella sekä Mafyn välillä tuntuu isolta: Mafyn teoriat ovat selkeät ja niissä on selitetty auki eri asiat, minkä lisäksi osaamista pääsee testaamaan vielä tehtävillä. Täytyy myöntää, etten ole oikein jaksanut keskittyä kursseihin, kun mieli tekisi vain edetä Mafyssa ja keskittää kaikki aika yliopisto-opiskelujen sijaan pääsykoelukuihin.

Opiskeluvalmentajan kanssa tuntui mahtavalta jakaa onnistumisen kokemuksia. Pitkän suossatarpomisjakson jälkeen tuntui hyvältä, kun vihdoin sujui ja opiskeluvalmentajakin oli huomannut eron sekä tuntimäärissä että puheestani soitellessamme. Tuntui todella hyvältä, kun joku tsemppasi ja oikeasti tiesi, miten iso muutos aiempaan oli tapahtunut ja miten iso asia se minulle oli. Jaettu ilo on kaksinkertaista ja tässä se tosiaankin oli sitä. Täytyy myöntää, että tuon puhelun aikana tajusin myös, miten kiitollinen olenkaan opiskeluvalmentajastani, kun hän on jaksanut tsempata kaikki ne aiemmat puhelut ja nyt se palkittiin.

Nostaa tuntimäärää ja jatkaa samalla hyvällä fiiliksellä ja opiskeluinnolla pääsykoelukemisia! Tuntuu, että vihdoinkin olen saamassa kiinni siitä, miten tämän pitäisi mennä ja sujua. Että tekeminen on itsessään sopivan haastavaa ja sopivan motivoivaa yhtä aikaa, jolloin se myös palkitsee. Tavoitteena on edetä sekä fysiikan että kemian lääkistehtävissä, mutta toisaalta tarvittaessa tehdä myös molemmista perusteiden tehtäviä, jos jokin asia ei sujukaan. Perustehtävät olen huomannut hyviksi erityisesti siinä, jos jokin ongelmakohta tulee ja toisaalta myös silloin, jos kaipaa lisää laskutreeniä tietystä aiheesta. Hyvinvointiin panostaminen on ehdottomasti myös joulukuun yksi pääteemoistani. Syksy on mennyt älyttömän äkkiä ja tuntuu, että henkisesti olen vielä syyskuussa. Täytyykin yrittää nyt parhaansa ja sen jälkeen nauttia joulusta, sillä aion joulukuussa pitää ainakin viikon joululoman. Se tulee varmasti tarpeeseen syksyn jälkeen ja auttaa palautumaan. Ylipäätään joulu on yksi lempijuhlistani ja rauhoittumisen aikaa, joten aion nauttia siitä rennosti. 

Tsemppiä kaikille kanssapuurtajille!

Tämän tekstin piti tulla ulos oikeastaan jo lokakuun puolella, mutta jostain syystä teksti oli kokonaan kadonnut Bloggerista, eikä löytynyt edes luonnoksista! Tässä siis uudelleen kirjoitettu versio.

Lokakuu meni hujauksessa ohitse! Vaikka lokakuu on pitkä kuukausi, tuntui, että marraskuulle siirryttiin hetkessä. Lokakuun alussa olin täynnä tarmoa ja varma, että nyt kaikki muuttuu ja saan kaiken toimimaan. Toisin kuitenkin kävi: rutiini on edelleen hakusessa, jankkaan yhä samoja kertaustehtäviä kuin kuukauden alussa, materiaaleissa en ole juurikaan edennyt ja aika tuntuu kuluvan pikakelauksella. Vaikka sanotaan, että vielä hyvin ehtii ja osa ei ole vielä aloittanutkaan pääsykoelukemisia, se ei omassa tilanteessani oikeastaan lohduta: viime vuoden kokemuksen perusteella tiedän, että aika loppuu joka tapauksessa kesken ja nyt pitäisi edetä vauhdilla tai vähintään löytää uusia keinoja etenemiseen. Äkkiä on joulukuu ja teen samoja kertaustehtäviä, kuin lokakuun alussa. Välillä tekisi mieli vain sooloilla ja unohtaa kertaustehtävät hetkeksi sekä edetä materiaaleissa.

Lokakuun tunnit

Lokakuussa tunteja kertyi suunnilleen 17,3 h, kun tältä ajalta olisi pitänyt saada tunteja kasaan vähintään 25 h. Muutamana viikkona tunnit ovat jääneet vajaiksi kokonaan johtuen siitä, että olen saanut heikosti luettua arkena ja opiskelutunnit ovat jääneet viikonlopulle. Viikonlopulle jäädessään on suurin riski itselläni, että ne jäävät tekemättä, kun viikonloppu menee palautuessa.

Marraskuun tavoitteet on ehdottomasti saada rutiinit kasaan ja toimiviksi joka viikolle. Mafyn opiskelumateriaaleissa on paljon korostettu myös onnistunutta ja toisaalta joustavaa aikataulutusta, joka jättää väljyyttä. Toisaalta tavoitteena olisi päästä etenemään materiaaleissa vihdoin ja jättää vanhoja kertaustehtäviä hetkeksi taustalle ja kokeilla niitä uudestaan, kun taidot karttuvat. Vaikea sanoa, mikä tilanteessani lopulta tulee olemaan se ratkaiseva tekijä! Jotakin muutosta kuitenkin täytyy tilanteeseen saada ehdottomasti!