Tammikuun tunnit ja onnistumiset
Tammikuussa tunteja on kertynyt todella vähän, vain 12,5 h, josta kemiaa n. 3,8 h, fysiikkaa n. 4,8 h ja biologiaa n. 3,2 h (muu aika lienee ollut harjoituskokeiden taktiikan ym. lukemista Mafynetistä) ja näiden päälle harjoituskokeen teko 4 h (yhteensä harjoituskokeen teon kanssa 16,5 h). Tuntimäärissä mennään siis edelleen alhaisissa määrissä ja vaikkei muihin kannattaisi vertailla, onhan tuo pieni määrä, kun moni lukee vähintään tuon verran viikossa. Siihen nähden ei siis ihme, että harjoituskokeessa ei ollut juurikaan parannusta viime vuoteen ja Mafynetin teorioista on vielä paljon käymättä. Ehkä helmikuu olisi toivoa täynnä ja saisin nostettua lukumäärää? Ainakin olen onnistunut ujuttamaan paremmin arkeeni lukuhetkiä, jolloin kaikki ei kasaudu viikonlopulle.
Epäonnistumiset ja haasteet
Epäonnistumiseksi voi lukea opiskelutuntien vähyyden. Monena viikkona ylipäätään olen mennyt minimituntitavoitteella, jos silläkään. Tiedän, että nykyinen määrä ei millään riitä ja hieman jo huolettaa, tuleeko se riittämäänkään missään kohti. Joka tapauksessa eteenpäin mennään viikko viikolta.
Samalla tunnistan myös itsessäni väsymystä. Työpäivä menee yleensä melko hyvin, pyrin pitämään välillä lyhyitäkin taukoja työpäivän aikana, mutta työpäivän jälkeen onkin jo toinen asia. Työni on tällä hetkellä jonkinlainen hybridi, sillä siinä on sekä etä- että lähityöpäiviä viikoittain ja lähipäivä tarkoittaa ajamista toiselle paikkakunnalle. Etenkin tällaiset matkustuspäivät kuluttavat ja huomaan erityisesti lähipäivinä olevani yleensä väsyneempi. Haasteena onkin, miten saada energia riittämään töiden jälkeen opiskeluunkin? Usein töiden jälkeen on pakko pitää pidempi tauko ja palautua, mutta se ei aina riitä. Usein myös laiskottaa ja kamppailen ajatusten kanssa siitä, että mieli haluaisi pitää vapaa-ajan vapaa-aikana, eikä ponnistella vielä silloinkin.
Toisaalta sitähän tämä tilanne juuri vaatisi ja mitä enemmän saisi viikolla opiskeltua, sitä vähemmän olisi opiskeltavaa viikonloppuna – eli myös vapaa-aikaa. Koen, että tässä on isoin haasteeni tällä hetkellä eli kuinka saada arjesta sellainen, että työt ja opiskelut tulisi tehtyä, mutta toisaalta aikaa jäisi myös palautumiselle ja vapaa-ajalle, eikä mieli olisi kuormittunut kaikesta. Huono kunto, herkuttelu ja liikkumattomuus ovat myös tähän lisähaastetta tuova: väsyneenä ei jaksa mennä lenkille, tulee tehtyä epäterveellisiä ruoka- ja herkutteluvalintoja päivittäin, mitkä yhdessä lisäävät väsymystä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa minulla ei ole ja vähän epäilen, että olisi myöskään kyse esim. ferritiinistä. Jos teillä on vinkkejä, miten olette saaneet arjen pyörimään onnistuneesti tämän kaiken keskellä, kuulisin mielelläni! Etenkin, miten innostatte itseänne liikkumaan pimeälläkin ja väsyneenä.
Opiskeluvalmennus
Opiskeluvalmennuksessa ollaan keskitytty juurikin siihen, ettei lähtisi vertailemaan itseään muihin. Samalla on yritetty löytää rutiineja arkeen ja unirytmin aikaistamista, jolloin päivärytmi voisi toimia paremmin. Rutiinit tuntuvat olevan avain tässä lääkisprojektissa onnistumisessa ja ne minulta puuttuvat. Toisaalta pidän myös tietynlaisesta vapaudesta, ettei arki ole liian tarkkaan määriteltyä ja voi myös mennä fiiliksen mukaan. Tämä halu on ehkä itselläni myös taustalla siinä, miksi rutiinien muodostaminen on ollut niin vaikeaa.
Tavoitteet helmikuulle
Yritän tehdä Mafynetissä olevista aihepiireittäin jaotelluista osioista välitavoitteita, joita saavutan. Se tekee jotenkin mielekästä. Tavoitteena on edetä Mafynetissä 1-2 aihetta eteenpäin kaikissa kolmessa aineessa. Fysiikassa minua motivoi sähköön pääseminen, sillä siitä on usein ollut aiheita harjoituskokeissa ja harmittaa, kun niitä en ole osannut. Kemiassa kiehtoo päästä reaktioyhtälöihin ja biologiassa ekologiaan. Luitte oikein, ekologiaan: monelle tuntuu olevan inhokkialue biologiassa, mutta minulle puolestaan se on yksi suosikeista.
Uni on nyt ollut nyt suhteellisen hyvää ja riittävän pitkäkestoista, vaikka selkeä unirytmi yhä puuttuukin. Unirytmin aikaistaminen onkin itselläni tavoitteena helmikuulle ja tavoitteena olisi, että pääsisin nukkumaan klo 22-23 aikoihin ja heräisin klo 7-7.30 aikoihin. Testaan nyt sellaista kikkaa, että laitan herätyksen soimaan iltaisin klo 21.30, jolloin minulla on puoli tuntia aikaa valmistautua nukkumaan menemiseen ja herätys muistuttaisi siitä. On niin helppoa perustella itselleen, miksi pitäisi saada valvoa vielä hetki. Liikunnan osalta laitan tavoitteeksi käydä kävelyllä 3-4 kertaa viikossa ja tarvittaessa korvata lenkeistä 1-2 lihaskunnolla tai kehonhuollolla. Siitä olisi hyvä kasvattaa liikkumismäärää ja ylipäätään herätellä taas liikkumiseen rutiinia. Haluaisin saada ns. positiivisen kierteen, jossa eri asiat tukevat hyvinvointiani ja lääkiksen pääsykokeeseen harjoittelua.
Tavoitteina hyvinvointiin ja rutiinien lisäksi on tosiaan edetä Mafyn materiaaleissa mahdollisimman paljon ja keskittyä eri osioiden valmiiksi tekemiseen. Samalla tavoitteena olisi saada jonkinlainen rytmitys kertaustehtävien tekemiseen, sillä se on itselläni retuperällä ja en saa siitä siksi kaikkea irti. Helposti jätän tekemättä kertaustehtävät, koska ne tuntuvat liian vaikeilta ja kertaustehtävien idea sekä sen myötä muistijälkien tekeminen kärsii. Tässä täytyy toisin sanoen tosiaankin ryhdistäytyä.
Kiinnostaisi kuulla, miten te rytmitätte arkeanne pääsykoelukujen kanssa? Miten motivoitte itseänne liikkumaan ja opiskelemaan pitkän ja väsyttävän päivän jälkeen?
