*Valmennuskurssi saatu yhteistyönä MAFY-Valmennuksen kanssa

Itselleni edellä mainittu on vähän liiankin tuttua. Kun tekee paljon muutakin pääsykokeeseen lukemisen ohella, on aika ja energiat usein kortilla. Huomaan liian usein priorisoivani muut asiat pääsykoelukemisen edelle, vaikka sen pitäisi olla priorisoinnissa kärjessä. Toisen alan opintoihin liittyvä harjoitustyön palautus tai tentti ja sen viikon lukemiset ovat nollissa. Töitä ehkä tavallistakin enemmän joinakin viikkoina ja energiat pääsykoelukemiseen tai liikkumiseen ovat vähissä. Yhtäkkiä onkin mennyt taas viikkoja ja lukemissaldo on ollut turhauttavan pieni. Niin turhauttavaa ja toisaalta niin inhimillistä!

Opiskeluvalmentajani Ida kysyi viime puhelussa minulta kysymyksen liittyen siihen, mitä ajatuksia tämän projektin suhteen minulla on. Totesin motivaatiota yhä olevan, mutta haasteita olevan erityisesti priorisoinnissa ja omassa jaksamisessa. En enää tiedä, onko ensi kevät realistinen tavoite, kun elämäntilanteeni tulee todennäköisesti pysymään samanlaisena, mutta ainakin tämä luo pohjaa sitä seuraavalle vuodelle. Ida muistuttikin siitä, että jokainen tunti on aina eteenpäin ja se on ihan totta. Sitä helposti unohtaa syyt, jotka saivat lähtemään tälle tielle, jo kuljetun matkan sekä sen, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Opiskelu ei koskaan mene hukkaan ja tässäkin projektissa jokainen luettu tunti kasvattaa sitä osaamispohjaa, joka sisäänpääsyyn tarvitaan. Vaikka Mafyssa oma osaamiskäyrä ei olisikaan mennyt toivotunlaisesti, on aina hyvä muistaa, miten pitkällä jo on: miten pitkällä käyrä on jo lähtötilanteesta ja miten paljon töitä on sen eteen jo tehty!

Joten jos mietit, kannattaako luovuttaa, kun syksy ei olekaan mennyt suunnitelmien mukaan: muista miksi aloitit ja jos sama tavoite on yhä tärkeä, älä luovuta! Kuten opiskeluvalmentajani Ida totesi, jokainen luettu tunti on aina eteenpäin!